browser icon
You are using an insecure version of your web browser. Please update your browser!
Using an outdated browser makes your computer unsafe. For a safer, faster, more enjoyable user experience, please update your browser today or try a newer browser.

(Outoja ideoita) Kokoelma aseita 1920-luvulta Yhdysvalloissa. Osa 3: Kiväärejä

Posted by on March 22, 2013

Tämä on jatkoa tälle ja tälle artikkelille. Tässä artikkelissa esitellään erilaisia kiväärejä, joita Yhdysvalloissa 1920-luvulla seikkalevat henkilöt saattaisivat käyttää tai kohdata

1920-luvulla Amerikassa kiväärit ovat yleisiä aseita, vaikkeivät ylläkään käsiaseiden ja haulikoiden tasolle. Yhdysvalloissa jotkut kaupungit ja piirikunnat säätelivät kiväärien omistusta ja kantoa, mutta suurimmassa osassa maata nämäkin aseet olivat täysin laillisia. Suuren sodan jäljiltä vanhoja sotilaskiväärejä oli tarjolla runsaasti ja vain murto-osalla uuden metsästysaseen hinnasta.  Ylijäämässä oli myös erikoisempiakin kiväärejä, kuten pikakiväärejä ja järeitä panssarintorjunta-aseita, jotka olivat monin paikoin yhtä laillisia kuin .22 kaliiperin pienoiskivääri.

Puoliautomaattiset kiväärit ovat yleistymässä mutta useat käyttävät suosivat vanhempia vipulukkokiväärejä, joissa on putkimakasiini tai uudempia pulttilukkoisia ammuskammalla ladattavia kiväärejä. Putkimakasiiniin ammukset joudutaan lataamaan yksitellen, kun taas kampa mahdollistaa useamman (yleensä 5) ammuksen lataamisen aseeseen kerralla. Vipulukkoaseet ovat iästään huolimatta yleisiä 1920-luvun Amerikassa, mutta Suuren Sodan jälkeen armeijan ylijäämä-pulttilukot ovat syrjäyttämässä ne siviilimarkkinoilla.  Tarjolla on myös muutamia täysautomaattisia aseita.

Rikolliset muokkasivat usein myös kiväärejään, varsinkin täysautomaattisia konetuliaseita. Myös monet seikkailijat ja lainvartijat asensivat aseisiinsa parempia tähtäimiä, suurempia lippaita tai äänenvaimentimia.

Kiväärinammuksia, varsinkin yleisimpiä metsästyskaliipereita, on saatavilla helposti. .22 LR, 30-30 Winchester, .35 Remington ja .30-06 Springfield löytyvät todennäköisesti pienenpikien kaupunkien sekatavarakaupoista, varsinkin metsästyskausien lähestyessä. Asekaupoista löytyy suurempi valikoima eri kaliipereita, tilaamalla ainakin.

Winchester Model 92, .44-40 Winchester

Source:http://www.adamsguns.com/

Winchester 1892

Tämä on vanhan ja kuuluisan Winchester-vipulukkokiväärilinjan modernisoitu versio, joka tuli myyntiin vuonna 1892. Se käytti pistoolikaliiperin ammuksia ja nousi pian hyvin suosituksi aseeksi villin lännen viimeisellä vuosikymmenellä. Vähävaraiset uudisasukkaat, lehmipojat ja seikkailijat arvostivat sitä, että ase käytti samaa patruunaa kuin heidän käsiaseensa. Vaikka Länsi ”valloitettiinkin” jo ennen 1920-luvun alkua, tämä oli yleinen ase pienriistan metsästykseen ja itsepuolustukseen. Se oli myös suosittu Hollywoodissa, jossa se esittää useimmiten vanhempia esi-isiään.

 

Winchester Model 94, .30-30 Winchester

By Antique Military Rifles [CC-BY-SA-2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0)], via Wikimedia Commons

Winchester Model 1894

Tämä on toinen Winchesterin vipulukkoisista kivääreistä joka oli yleinen 1920-luvulla. M94 oli kiväärikaliiperinen metsästysase joka käytti mustan ruudin sijaan uutta ”savutonta” ruutia. M94:stä suosi muun muassa Yhdysvaltain presidentti Teddy Roosevelt. Verrattuna M92:seen, M94 on huomattavasti tehokkaampi. Se oli erityisesti peurametsästäjien suosiossa maan itäosissa. Myös monet poliisilaitokset käyttivät niitä. M94 oli myös suosittu ase Meksikon verisessä sisällissodassa.

 

Mauser Gew98, 7.92¥57mm Mauser

Tekijä: Bryan986 at en.wikipedia Later versions were uploaded by Vaarok at en.wikipedia. [Public domain], Wikimedia Commonsista

Mauser Gew98

Mauserin Gewehr 98 ja sen jälkeläiset ovat ehkä maailman suosituimpia pulttilukkokiväärejä. Mauser palveli Saksan armeijaa puoli vuosisataa ja Iso-Britannian ja Amerikan Yhdysvaltojen palveluskiväärit perustuivat myös siihen. Gew98 oli ase, joka yhdisti monia uusia uudenaikaisia ideoita. Se oli tarkka ja tehokas ase, jonka lukkomekanismista tuli käytännössä sotilas-standardi 1900-luvun alkupuoliskolle. Kivääri oli myös erinomaisen luotettava.

Suuren Sodan loputtua Keskusvaltojen aseistariisunta toi valtavia määriä näitäkin aseita kansainvälisille ylijäämämarkkinoille. Mauserin voi siis löytää melkein kenen tahansa kapinallisen tai kulttilaisen käsistä. Niitä myytiin myös Yhdysvalloissa siviileille, vakka alla kuvaillut Springfield- ja Enfield- kiväärit olivatkin suositumpia amerikkalaisten keskuudessa.

 

Remington Model 8, .35 Remington

User:Seo122 [CC-BY-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0)], via Wikimedia Commons

Remington model 8

Remington M8 oli ensimmäinen yhdysvalloissa kaupallisesti menestynyt puoliautomaattikivääri, jota tarjottiin monessa eri kaliiperissa. M8 oli suunnattu metsästäjille ja lainvalvontaan. Verrattuna pulttilukkoihin ja vipulukkoihin M8 omasi huomattavasti nopeamman tulinopeuden. Se oli kuitenkin kallis pelkäksi metsästysaseeksi ja monet tapoihinsa tottuneet metsästäjät vierastivat tällaista uutta teknologiaa.

Aseen tehokas .35 kaliiperin patruuna teki siitä toimivan suuremmankin riistan metsästämiseen. Patruuna oli tehokkaampi kuin monet vipulukkoihin suunnitellut patruunat ja aseen pystymakasiini mahdollisti myös teräväkärkisten patruunoiden käytön aseessa (putkimakasiini vaatii pyöreäkärkisten ammusten käyttöä). .35 kaliiperin patruunoita meni makasiiniin 5, mutta lainvalvojille oli tarjolla pidennetty 15 patruunan makasiini. Ase oli tarjolla myös muissa kaliipereissa.

M8 nousi myöhemmin 1930-luvulla otsikoihin, kun niitä käytettiin pahamaineisten rikollisten Bonnien ja Clyden tappamiseen. Ase ei myöskään koskaan saavuttanut suurta suosiota armeijassa, mutta näitäkin käytettiin Meksikon sisällissodassa.

Springfield M1903 ja Enfield M1917, .30-06 Springfield

By Armémuseum (The Swedish Army Museum) [Public domain], via Wikimedia Commons

Springfield M1903

Ennen vuotta 1903 Yhdysvaltojen asevoimien eri asehaaroilla oli käytössään laaja valikoima erilaisia palvelusaseita ja ammuskaliipereita. Monet näistä kivääreistä olivat vanhanaikaisia ja eivät kestäneet uudenaikaisten patruunoiden käyttämistä. Armeija ja laivasto päättivätkin ottaa käyttöönsä yhteneväiset ja modernit aseet ja pitkän byrokraattisen säädön ja testailun jälkeen päätyivät kopioimaan Saksalaisten käyttämän Mauserin (yllä) melkein kokonaan.

Lopputuloksena oli Springfield M1903-kivääri, joka osoittautui hyväksi ja luotettavaksi aseeksi. Se oli pulttilukkoinen, pystymakasiininen (5 ammusta ja yksi pesässä) kivääri. Sotilasaseena siinä oli holkki pistimelle ja kelvolliset tähtäimet. kiväärejä valmistettiin valtavia määriä ja myöhemmissä valmistuserissä oli pieniä eroja aikaisempiin (erilaiset tähtäimet, erilailla muotoiltu pultti jne.).

Suuren Sodan alettua havaittiin, että asevarikoilla ei ollut valmiina tarpeeksi kiväärejä sotatilaan laajennetulle armeijalle ja Springfieldin asetehdas ei pystynyt tuottamaan uusia seita tarpeeksi nopeasti. Winchester ja muut yhdysvaltalaiset asetehtaat kuitenkin tuottivat Mauser-pohjaisia SMLE-kiväärejä briteille ja kansanyhteisölle, joten päätettiin vain muokata näiden tuotantolinjoja tuottamaan .30-06 kaliiperille soveltuvia kiväärejä. Tästä syntyi yksinkertaistettu Enfield M1917-kiväär, jolla oli suunnilleen samat ominaisuudet kuin M1903-kiväärillä. M1917:sta tuotettiin miltei kolme miljoonaa kappaletta vain muutaman vuoden sisällä.

Sodan aikana molempia kiväärejä käytettiin rinnakkain, vaikka sotilaat pitivätkin enemmän kevyemmästä ja kestävämmästä M1903:sta. Rauhan tultua rauhanajan armeija tarvitsi vain murto-osan aseista ja suurin osa M1917-kivääreistä ja suuri määrä M1903-kiväärejä myytiinkin muihin maihin tai siviilimarkkinoille ylijäämänä. Molemmista kivääreistä tuli suosittuja metsästysaseita ja myös eri kaupunkien poliisivoimat täyttivät niillä asevarikkonsa. Aseisiin oli myös saatavilla kiikaritähtäin.

Stevens Number 14 1/2 Little Scout, .22 LR ja muut

By Hellbus (Own work) [CC-BY-SA-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) or GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html)], via Wikimedia Commons

Uudempi pienoiskivääri kiikaritähtäimellä

Monet amerikkalaiset nuoret, varsinkin syrjäisimmillä seuduilla aloittivat ampumaharrastuksensa nuorena. Heidän ensimmäinen aseensa oli yleensä pienoiskivääri. Pienoiskivääreitä oli saatavilla halpoina yksipatruunaisina, tarkkoina pultttilukkoisina ja uusina puoliautomaattisina. Esimerkki tällaisesta aseesta, joka saattaisi joutua korvaamaan parempaa asetta hätätilassa on mitäänsanomaton Stevens. Se ei eroa juurikaan muista markkinoilla olevista yksipatruunaisista pienoiskivääreistä ja samanlaisia aseita on saatavilla ammuksineen käytännöstä mistä tahansa. Pienoiskiväärikaliiperin .22 patruunat ovat maailman yleisimpiä patruunoita ja olivat jo 1920-luvulla.

Pienoiskivääriin sai ostettua halvan mutta toimivan äänenvaimentimen ja saatavilla oli myös kiikaritähtäimiä. Vaimennettu pienoiskivääri on tuliaseeksi kovin hiljainen ja saattaisi toimia köyhän seikkailijan tai taitavan salamurhaajan hiljaisena väijytysaseena.

 

H&H Best Quality Magazine Rifle, .375 H&H

Tekijä: Miso Beno (Oma teos) [CC-BY-SA-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) tai GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html)], lähde: Wikimedia Commons

H&H Double Rifle (Pulttilukkoisesta ei löytynyt kuvaa vapaaseen levitykseen)

Holland & Holland on Lontoolainen luksus-aseseppä joka on valmistanut aseita ja patruunoita mittatilaustyönä vuodesta 1835. Sillä on haarakonttori myös New Yorkissa. H&H on kuuluisa erilaisista järeistä metsästyskivääreistä, joilla on kaadettu leijonia, elefantteja ja tiikereitä. Kaikki H&H aseet valmistetaan mittatilaustyönä tilaajilleen ja aseiden kaliiperit ovat useimmiten H&H:n omia. Vaikka liikkeen kuuluisin metsästyskivääri onkin järeä kaksipiippuinen H&H Royal Double-Express, niin tähän listaan on kallista suur-riistan metsästykseen tarkoitettua kivääriä edustamaan valittu uudempi, Mauser-lukkoon pohjautuva H&H Best Quality Magazine Rifle.

BQMR on todellinen taidonnäyte siitä, mitä rahalla saa a mihin taitava aseseppä pystyy. Se on saatavilla tilaajan haluamalla tukilla (kirsikkapuu, ruusupuu, tammi) ja koristeilla (kaiverrukset, helmiäiskoristeet, kultaus) ja kaliiperilla (H&H:n omat suurkaliiperit tai mikä tahansa muu kaliiperi). Aseet valmistetaan Lontoossa mittatilauksena, asiakkaan mittojen mukaisesti ja ovat äärimmäisen kalliita (ase saattaa maksaa enemmän kuin uusi urheiluauto tai asunto).

BQMR on aseena tehokas ja äärimmäisen luotettava pulttilukkoinen kivääri, sen järeä kaliiperi on suunniteltu suurriistan metsästämiseen ja sen huolella viimeistellyt tähtäimet tekevät tähtäämisestä helppoa. Vaikka .375 ei olekaan ”oikea” norsukivääri, se on varmasti tehokas myös suurempia petoja vastaan (tai dinosauruksia). H&H:n aseet ovat suosittuja ammattilais-suurriistanmetsästäjien piirissä ja rikkaiden metsästäjien, olivat he taitavia tai eivät. H&H: ase on status-symboli, joka kertoo käyttäjästään.

M1918 Browning Automatic Rifle, .30-06 Springfield

 

By United States Army (http://www.army.mil/-images/2008/03/02/13005/) [Public domain], via Wikimedia Commons

Browning Automatic Rifle

Kun Yhdysvallat liittyivät Suureen Sotaan, armeijan asevarastot olivat liian pienet ja suuri osa aseista oli vanhanaikaisia. Konekivääreitä oli varastoissa vain muutama sata ja näistäkin suurin osa käytön kuluttamia vanhoja aseita. Amerikkalaiset joutuivat siis tyytymään liittolaistensa antamiin (yleensä kehnoihin) avustuksiin sillä välin kun kotimaista konekiväärituotantoa kehitettiin.

Asesuunnittelija John Brownin (jonka aseita on ollut esillä artikkeleissa ennekin), tarjosi apuaan ja suunnitteli armeijalle sen kipeästi kaipaaman kevyen konekiväärin. Lopputuloksena oli BAR. Vaikka aseen alkutaival tuotannossa olikin hiukan kivinen, BARista tuli nopeasti hyvin suosittu ase liittoutuneiden parissa ja sitä valmistettiin parhaimmillaan satojen päivävauhtia.

BAR oli täysautomaattinen kivääri, jolla pystyttiin ampumaan myös yksittäislaukauksia. Se oli raskas kivääriksi ja ensimmäisistä malleista puuttui ampumista helpottava kaksijalka piipun alta, mutta tämä puute korjattiin nopeasti. Aseessa oli kahdenkymmenen ammuksen irrotettava lipas, jonka se pystyi tyhjentämään muutamassa sekunnissa. BAR käytti samaa patruunaa kuin amerikkalaisten sotilaiden palveluskiväärit ja tämä helpotti ammushuoltoa kentällä.

Sodan jälkeen suurin osa BAReista varastoitiin tai myytiin ulkomaille, mutta Colt myi muutamia satoja kappaleita myös siviilimarkkinoille. Suurimman osan aseista ostivat FBI ja osavaltioiden poliisit, mutta tehokas konetuliase kiinnosti myös gangstereita. Bonnie ja Clyde tulivat kuuluisiksi varastettuaan tusinan verran näitä kiväärejä kansalliskaartien varastoista ja niitä käytettiin toisinaan myös Chicagossa. Väijytyksessä jossa heidät tapettiin, Bonnien ja Clyden rikkiammutusta autosta löytyi kaksi muokattua BARia ja yli sata lippaallista ammuksia.

Mauser Tank-Gewehr 18, 13x92mmSR Mauser

Work by Rama via Wikimedia Commons

Mauser 1918 T-Gewehr

Tankkien vyöryminen taistelukentille vuonna 1916 yllätti saksalaiset pahanpäiväisesti. Keisarillisella armeijalla ei ollut keinoa taistella panssaroituja ajoneuvoja vastaan. Tykistön käyttäminen suorasuuntaustuleen oli riskialtista ja hankalaa ja tykkejä ei saatu juoksuhautojen luokse antamaan tulitukea. Alkuhätään ratkaisuksi nousi tavallista tehokkaampien ja panssarinläpäisyyn suunniteltujen ”K-patruuna” Mauser-kivääriin, mutta tankkien kehittyessä nopeasti näidenkin tehokkuus hiipui. Saksalaisten kehittämä ratkaisu tankkiongelmaan oli Tank-Gewehr 18.

Tämä järeä yksipatruunainen kivääri pystyi lävistämään kaikkien reunusvaltojen tankkien panssaroinnin käyttämällään kovateräksisellä luodilla. Sen rekyyli oli kuitenkin valtava ja rikkoi usein käyttäjänsä olkapään. Ase oli myös painava ja aseen liikuttamiseen tarvittiin yleensä apumies.

Sodan jälkeen Saksa riisuttiin aseista ja panssarintorjuntakivääritkin takavarikoitiin. Suurin osa päätyi reunusvaltojen asevarastoihin, mutta ainakin kourallinen myytiin myös siviilimarkkinoille ylijäämänä. Jos kivääri lävistää tankin, tehoaa se varmaan myös kosmiseen kauhuun tähdistä tai päälle rynnäköivään tyrannosaurukseen?

 

By Aitken T K (2nd Lt) [Public domain], via Wikimedia Commons

Selventävä kuva kiväärin koosta. Uusiseelantilaisia sotilaita kaapatun panssarintorjuntakiväärin kanssa.

Leave a Reply